Historiankeruuprojekti kylälle

- Kun minä ja minun sukupolveni ajatellaan Ryhälän kylää, me ajatellaan aika tavalla eri asioita kuin meidän lapset ja etenkin lapsenlapset.
Riitta Karvonen (os. Hakulinen) kertoili kyläyhdistyksen vuosikokouksessa 13.4.2024 maiseman muutoksesta ja kävi läpi, miten moni 1950- ja 60-luvuilla asutuista taloista on muuttunut loma-asunnoiksi tai jäänyt tyhjilleen.
- Maisema on kokenut suuren muutoksen. Ryhälän peltoaukealla, jolla meidänkin talo sijaitsee, voi ennen nähdä talvisin valoja kuudesta talosta. Nyt yksikään näistä vanhoista taloista ei ole enää vakituisesti asuttu ja kyläaukea on metsittynyt ja autioitunut niin, että pelloista on jäljellä enää pieni osa.
Kylän teitä eri suuntiin miettiessä sai helposti laskettua reilu 50 asuttua taloa ja perhettä. Nyt vakituisesti asuttuja näistä taitaa olla alta kymmenen. Ryhälän kylän kanssa yhteisiin muistoihin kuuluvat tietysti myös Hamulan ja Pirttimäen kylät. Kyläyhdistyksen toiminta-aluekin on laajempi kattaen lähialueet myös Sulkavan ja Juvan puolelta.
Riitta herätteli pohtimaan, olisiko mahdollista ja kiinnostusta aloittaa jonkinlainen historiankeruuprojekti. Voisimme kerätä muisteluja, valokuvia ja asiakirjoja, saada tietoa talteen ja jälkipolville nähtäväksi. Kokouksessa päätettiin ehdottaa kansalaisopistolle perinnekurssin järjestämistä - sellaisten tuotoksena on monella kylällä syntynyt esimerkiksi kyläkirja.
Riitta on sukututkimuksesta innostuttuaan koonnut Ryhälän historiatietoa 1500-luvulta lähtien. Liitteenä on pari pidempää kirjoitusta aiheesta. Ryhälässä on vanhastaan kuusi kantatilaa, jotka saivat 1700-luvulla numerot 1-6. Tilojen maat voidaan jäljittää 1500-luvulle saakka ja siitä on kiittäminen verotusta. Ryhälän taloista numerot 1, 2 ja 3 olivat verotaloja, eli isännät omistivat ne, ja numerot 4, 5 ja 6 olivat kruununtaloja, eli valtion omistamia, ja isännät maksoivat niistä vuokraa.
Puumalan asukkaista tietoja löytyy läänintileistä 1540-luvulta lähtien ja kirkonkirjoista 1790-luvulta lähtien. 1540-luvulla Suomi oli osa Ruotsia ja Puumala oli osa Sääminkiä. Ensimmäinen maaluettelo laadittiin 1561. Siinä talo, tai joskus muutama talo yhdessä, muodosti arviokunnan, joka oli vastuussa verosta. Luettelossa mainitaan isännät ja maa-alueiden nimet. Tämän seudun talot olivat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta Partasen suvun omistuksessa. Alueen nimikin oli Partala. Partasia asui Varmavirran kummallakin puolella ja virran nimenä oli siihen aikaan Partalanvirta. Partalansaaren nimi oli kuitenkin silloin Kulkemussalo.
Puumala itsenäistyi Säämingistä 1630-luvulla ja Sulkava vähän myöhemmin. Maanmittari Lars Röös piirsi tiluskartat Puumalan maakirjataloista vuonna 1644. Röösin kartoissa esiintyvät jo sekä Puumalan pitäjä että Sulkavan pitäjä. 1640-luvulla siirryttiin aluejaosta kyläjakoon, eli talot alettiin luetteloida kylittäin. Röösin kartoissa esiintyy jo Ryhälän kylä.